Tyly fakta – Suomi ei ole saanut U19-kisoissa joukkueen materiaalista kaikkea irti

© All Over Press

Suomi hävisi helteisessä Seinäjoen illassa Norjalle 2-3 U19-EM-kisoissa. ELMO-lehden jalkapalloasiantuntija Jussi Leppälahti perkasi ottelun ja päätteli, mitä peli kertoi.

Malisen rakentelu

Suomi aloitti ottelun terävästi ja näytti olevan hyvin energisenä pelissä mukana. Suomi viljelikin kosolti alun aikana korkeaa 4-4-1-prässiään, ja pyrki pääsemään peliin sisälle pallokontrollin ja prässin kautta. Nähtiin myös paljon Juha Malisen pelikirjalle tyypillisiä pitkiä diagonaalisyöttöjä ja pitkiä pystysuuntaisia läpisyöttöjä eteenpäin.

Norja pääsi kuitenkin paremmin ja paremmin peliin mukaan, ja ensimmäinen jakso paljasti Suomen pelissä kaksi ongelmaa. Ensimmäinen niistä oli Suomen rakentelun vaiheet, joissa ei ollut selvää rytmitystä. Asia on Malisen valmentamille joukkueille hyvin tyypillinen, sillä Malisen aiemmilla joukkueillakin on ollut samoja ongelmakohtia.

Laadukkaasti organisoitu pallonhallintavaihe kulkee jatkuvasti kolmen vaiheen kautta. Jos oma muoto on epäorganisoitu, tulisi pyrkiä pallonhallinnan säilyttämiseen. Tällä vaiheella ei ole etenemispyrkimystä, vaan sen tehtävä on antaa aikaa muodon kasaamista varten. Toinen vaihe on tilan luonti. Sitä tulee käyttää, jos vastustaja on blokkipuolustuksessa pallon ja maalin välissä. Tapoja tähän on useita. Kolmas vaihe on eteneminen. Luonnollisesti, jos rakenteellisesti laadukas etenemispaikka on olemassa, tähän voi siirtyä hyppäämällä yli kaksi ensimmäistä vaihetta.

Malisen jalkapallossa on raskas etenemisen fokus. Malinen osaa valmentaa sitä, ja vaatii joukkueeltaan määrällisesti runsaasti etenemistä. Silloin, kun tiloja on, näkyvät sen vahvat puolet, mutta Norjan 11. peliminuutilla tullut 1-0-maali osoitti Malisen jalkapallon heikkoudet.

Suomella oli pallo omalla kolmanneksella, ja täydet mahdollisuudet säilyttää pallonhallinta, mutta rakenteellisia aseita tähän ei ollut. Tilanteenvaihdon jälkeen seisottiin epäorganisoidulla tavalla, ja menetettiin pallo. Siitä pallo päätyi Norjan riistoon ja erinomaiseen maalipaikkaan. Tämän Norja hyödynsi ja peli oli 1-0 Norjalle.

Toinen haaste Suomen pelaamisessa ensimmäisellä jaksolla oli se, että Suomen kaksi ylintä pelaajaa juoksivat keskellä Norjan viiden pelaajan rinkileikkiä. Suomella oli kaksi linjaa liian kaukana Eetu Vertaisesta ja Saku Ylätuvasta, ja Norja pääsi jatkuvasti käyttämään isoja tiloja pelintekoalueella.

Norjan 5-4-1-blokki

Suomi kuitenkin sai pallonhallinnasta kiinni, kun he oppivat käyttämään Norjan suhteellisen epäorganisoitua 5-4-1-blokkia. Norjan laitalinkit lähtivät paineistamaan aika absurdilla tavalla Suomen toppareita, mikä jätti laitaan tilaa. Suomi pystyi hyökkäämään Norjan wing-backeja vastaan. Tätä tilaa käytettiin etenkin Timo Stavitskin laidalta. Malinen vaatikin vasenta puolustajaa, Teemu Jänttiä, käyttämään vasemmalla vasenta jalkaa, jotta laitapakki-linkki syöttö onnistuu.

Puolen tunnin pelin jälkeen Suomi sai tasoituksen, kun Norjan puolustaja rikkoi Eetu Vertaista. Vertainen laittoi pilkun varmasti maaliin. Tasoitus ei ollut ansaittu, mutta erinomaisesti Suomi käytti erikoistilanteessa Norjan typeryyden hyväkseen.

Suomen vastaiskuja Norjan hallintaa

Toinen jakso kulki Norjan tahdissa, sillä Norja otti vahvasti kontrollin pallosta. Norja hyökkäsi niin, että keskimmäinen toppari nousi kolmen topparin linjasta pelintekoalueelle. Sen muoto venyi siis jotakuinkin järjestelmäksi 2-5-3. Tämän muodon avulla se pystyi painamaan Suomen ajoittain todella alhaalle ja hakemaan etenemispaikkoja.

Tästä seurasi kuitenkin tilanne, jossa Abukar Mohamed näytti tavaramerkkiään, eli riisti pallon ja lähetti Saku Ylätuvan läpiajoon. Näin Suomi sai yhdestä yksittäisestä, mutta hyvin toteutetusta vastaiskusta johtomaalinsa. Se oli yksi erinomaisesti toteutettu vastaisku kahden pelaajan toimesta. Kahden erinomaisen pelaajan.

Norja haki tasoitusta siirtymällä tunnin kohdalla 4-4-2-pelijärjestelmään. Norja sai luotua yhden erinomaisen paikan maaliensa lisäksi. Suomi päätyi luovuttamaan aivan liikaa palloja Norjalle. Vertainen ja Ylätupa yrittivät luoda maalipaikkoja, kun pallonhallintaa olisi pitänyt säilyttää ja johtoasemaa suojata. Jälleen kerran, Malisen jalkapallo näytti, miksi päävalmentaja ei ole urallaan kovin menestynyt valmentaja ollut.

Johtopäätökset

Suomen pelissä on ajoittain jotain hyvää. Siinä on muun muassa erinomaisia pelaajia, kuten Suomen keskikentät ja hyökkäyspään pelaajat ovat osoittaneet. Suomen pelissä on myös paljon hyvähenkisyyttä ja sitkeyttä. Malisen ”forward-jalkapallo”, jossa laitetaan iso fokus etenemiseen, on tuottanut kisoissa pelaaville maille isoja ongelmia, etenkin kun nuorten maajoukkueet tuppaavat olemaan tilanteenvaihdoissa heikosti organisoituja ja yli-innokkaita ryntäilemään ja antamaan Suomelle tiloja.

Mutta, pelissä on myös paljon rakoja ja parannettavaa. Ylihypetetyssä Italia-ottelussa pystysuunnan hyökkääminen johti siihen, että Suomi antoi Italialle liudan ykköskategorian maalipaikkoja, kun etäisyydet kaikissa suunnissa venyivät. Norja-ottelussa maaliodote oli selvästi Norjalle, mutta Norja hassasi paikkansa ja Suomi pysyi pitkään pelissä kiinni. Vasta lopussa maaliodote toteutui.

Suomen kannattaisi miettiä, pitäisikö pelissä olla vahvempi pallonhallinnan säilyttämisen sekä tilan luonnin rakenne. Viimeisessä ottelussa vastaan tuleva Portugali on selvästi lohkon kovin joukkue. Siinä ottelussa vain ajoittainen pelin hidastaminen antaa mahdollisuuden nopeuttaa sitä.

Samalla Suomen kannattaisi miettiä, onko tämä pystysuunnan löyhä ”forward-jalkapallo” se pelitavallinen tie, jolla halutaan tepastella. Suomi ei ole nimittäin saanut erinomaisesta pelaajamateriaalistaan läheskään kaikkea näissä kisoissa irti. Se on myös tie, jota pitkin on tarvottu kohta vuosisatanen ilman arvokisapaikkaa miesten jalkapallossa.

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Tyly fakta – Suomi ei ole saanut U19-kisoissa joukkueen materiaalista kaikkea irti"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*