Chelsean kausi päättyi juhliin – Arsenal jatkaa uudelleenrakentamistaan

Cesar Azpilicueta ja Chelsea nostelivat kannua Bakun illassa. Ansaitusti. @ All Over Press

Eurooppa-liigan finaali alkoi Arsenalin vahvalla ensimmäisellä jaksolla. Unai Emery on rohkea ja identiteetin kautta valmentava valmentaja. Hän oli katsonut Chelsean pelinrakentelua tarkasti ja pyrki iskemään siihen koko kentän miesprässillä.

Chelsea pelasi 4-3-3-järjestelmällä, kuten se on Maurizio Sarrin alaisuudessa tällä kaudella toistuvasti pelannut. Emery vastasi nimenomaan tähän. Hän toi Tykkimiehet kentälle 3-5-2-muodossa, jossa jokaiselle Arsenalin pelaajalle putosi yksi vastuupelaaja joukkueen prässätessä. Kärjet prässäsivät Chelsean toppareita, kymppipaikalla pelannut Mesut Özil prässäsi Jorginhoa, wing-backit prässäsivät Chelsean laitapuolustajia, keskikentällä oli parit, ja Chelsean kärkikolmikko jäi Arsenalin kolmelle keskuspuolustajalle.

Rohkean taktiikasta teki se, että Chelsealla oli vahva target-pelaaja Olivier Giroud kärjessä, jolle Kepa Arrizabalaga heittikin 10 pitkää palloa ensimmäisellä jaksolla. Giroudin vierellä viilettivät Eden Hazard ja Pedro, joten nopeutta juosta Arsenalin puolustuslinjan selustaan isoille alueille Chelsealla piisasi.

Chelsea ei kuitenkaan päässyt etenemään, vaan Arsenalin prässi toimi. Chelsean syöttöprosentti jäi ottelussa noin 85:n, kun se on normaalisti siellä jossain 88 prosentin paikkeilla.

Asetelmasta syntyikin Arsenalin yksi vaarallisimmista tilanteista, kun Alexandre Lacazette pelattiin riiston jälkeen läpi, mutta rangaistuspotkun kalastelu ei tuottanut tulosta. Arsenal ei pystynyt luomaan ensimmäisellä jaksolla todella hyviä maalipaikkoja, mutta oli selvästi pelissä kontrolloivampi osapuoli.

Toinen jakso muutti asioita. Maurizio Sarri näytti taituruuttaan valmentajana. Chelsea ei ruvennut syöttämään tai potkimaan pitkiä syöttöjä kohti Giroudia, vaan pelasi maltillisesti tukiliikkeiden ja hyvän syöttöpelin kautta itsensä Arsenalin prässistä paremmin ulos. Kepan pitkät syötöt vähenivät kymmenestä seitsemään, mutta tukiliikkuminen on laadukkaampaa.

Chelsean laariin satoi se tosiasia, että Arsenalin kuluttava pelityyli vei voimia. Prässätessä on tehtävä intensiivisiä spurtteja enemmän kuin blokissa puolustaessa, joten toinen jakso vei Arsenalin prässistä parhaat mehut. Chelsea pystyi juoksuttamaan punaista joukkuetta, jolloin punaisen joukkueen prässistä katosi tehoa.

Arsenalin puolustuspelisuunnitelma oli pelata ”käsipalloa”, eli prässätä miesprässiä korkealla tai vetäytyä todella alas puolustamaan omaa boksia jotakuinkin muodossa 5-3-1-1. Tästä juontui Chelsean 1-0-maali. Chelsea pelasi sivurajaheiton jälkeen pallon toiselle puolelle Emersonille, joka sai jalan auki parikymmentä metriä Arsenalin maalista. Tämä oli mahdollista, koska Arsenalin matalan blokin muodossa, eli siinä 5-3-1-1-muodossa, wing-backit saavat heikosti tukea keskikentän tukkiessa keskustaa. Chelsea pystyi löytämään tilat Arsenalin boksiblokkia vastaan nimenomaan laidoilta.

Toinen, eli ottelun ratkaissut maali, oli tilanteenvaihtopelaamista. Arsenal lähti boksiblokistaan eteenpäin, mutta Ainsley Maitland-Niles menetti pallon. Vastaiskujen vastaiskut ovat pahoja tilanteita, kun Chelsea saa Eden Hazardin ja Pedron syöksymään kohti Arsenalin maalia.

Vaikka numerot olivat peräti 4-1, ei Unai Emeryn Arsenal esiintynyt huonosti. Sillä oli vastassa vain yksinkertaisesti loistava, ja loistavasti valmennettu, joukkue.

Arsenalilla on pelissä ideaa ja selvä kollektiivinen aggressiivisuus, mutta se on kohdannut tällä kaudella kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on ollut se, että laatu on loppunut tietyillä pelipaikoilla kesken. Toinen ongelma on ollut se, että pelaajien päätöksenteko on hajonnut pelissä liian monta kertaa. Arsenal ei pelaa vielä pelisapluunaansa selkäytimestä ja se näkyy tulostaululla.

Esimerkkinä Arsenalin orastavasta laadusta oli se, miten Emery kykeni tappioasemassa reagoimaan ja saamaan peliin vielä uuden vaihteen. Arsenal vaihtoi 3-5-2-muodosta 4-2-3-1-muotoon ja hyökkäsi Cesar Azpilicuetan ja Andreas Christensenin välistä monta kertaa ottelun lopussa Chelsean boksiin. Siellä sitten se kohtasi ensimmäisen ongelmansa – laadun loppumisen tärkeillä hetkillä.

Maurizio Sarri on tehnyt satumaisen nousun italialaisesta alasarjavalmentajasta Eurooppa-liigan voittajaksi. Sarri on ansainnut jatkon Chelseassa ja kaiken ylistyksen, jota hän tällä hetkellä saa. Vaikeassa seurassa, kannattajien hampaissa, pelaajien mussuttaessa ja Eden Hazardin lähtiessä Maurizio Sarri on tehnyt loistavaa työtä.

Arsenalin ja Emeryn kausi ei ole ollut katastrofi, mutta kehitystä pitää tapahtua, jos se aikoo saada Valioliigan kärkinelikon kiinni. Joukkue tarvitsee takalinjoille ja laidoilleen laatua. Se tarvitsee ehdottomuutta pelaajapolitiikkaansa, ja vapaamatkustajat on heitettävä pois. Arsenalilla on Emeryn alaisuudessa mahdollisuus, mutta Emery tarvitsee vielä ensi kauden rakentaakseen joukkuetta.

1 kommentti kohteessa ”Chelsean kausi päättyi juhliin – Arsenal jatkaa uudelleenrakentamistaan”

  1. Arsenal ei pelaa ensi kaudella Mestarien liigassa. Emeryn kaudella joukkue ei pelannut voittavaa jalkapalloa. Peli oli hetkittäin näyttävää, mutta se ei taida lämmittää?
    Mitä Emery pystyy tekemään ensi kaudella, jotta annus horibilis -kierre katkeaa?
    Tuskin mitään, mikä kääntäisi konkreettisesti seuran suunnan. Arsenalissa näkyy brittijalkapallon loistava menneisyys. Talous on seuralle urheilullista menestystä tärkeämpää.
    Seuran pääomistaja Stanley Kroenke on harmaa eminenssi. Show jatkuu. Les vinciples on kohta kaukainen muisto.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*