Miksi RoPS johtaa Veikkausliigaa?

Taye Taiwo on yksi RoPSin suurista kulmakivipelaajista. (@Juha Tamminen)

RoPS hoiteli sunnuntaina PS Kemin lukemin 3-0 täysin ylivoimaisella esityksellä ja johtaa Veikkausliigaa puhtaalla pelillä neljän ottelun jälkeen. Rovaniemeläisten päävalmentaja Toni Koskela on piiskannut ryhmänsä todella kovaan lentoon sarjakauden alettua. Kemi-voitto tuli dominoivalla tavalla.

RoPS elää erittäin vahvasta pelin organisoinnista. Pelistä huokuu ehdottomuus ja vaatimustaso, jolla Koskela ryhmäänsä valmentaa. Jokainen metri ja jokainen spurtti, joka pitää ottaa, oli kyse sitten puolustamisesta tai hyökkäämisestä, otetaan erittäin hyvällä keskittymisellä. Koskelan valmentamisen keskiössä näyttää olevan äärimmäinen kollektiivisuuden ja ehdottomuuden tavoittelu, mikä on johtanut talven aikana tiiviiseen joukkuehenkeen ja suoritusrentouteen.

RoPS ei toki ole kokenut vielä suuria vastoinkäymisiä sarjakauden aikana, joten toistaiseksi sen kollektiivista henkistä lujuutta ei ole testattu isosti. Miten RoPS reagoi vastoinkäymisiin ja vaikeisiin hetkiin, tulee kertomaan, onko siitä jatkamaan näin kovalla tasolla koko kauden. Kun kaikki on hauskaa ja hommat sujuvat, on sen helppo olla ja suorittaa.

 

ROPSIN hyökkäyspelin organisointi pyörii kahden asian ympärillä – Taye Taiwon sekä epäsuhtaisen 4-3-3-järjestelmän.

Pallonhallinnan rakenteluvaiheessa Taiwo liikkuu alemmalle sisäkaistalle, jolloin vasen linkki mukautuu liikkumalla usein laitimmaiselle laitakaistalle. Jos Taiwo on leveydessä, linkki etsii tilaa taskusta. Keskikentän Wato Kuaté ja Lucas Lingman mukautuvat näihin liikkeisiin täydentävällä tavalla, ja luovat Taiwolle sivuttaissuuntaiset ja diagonaaliset syöttövaihtoehdot.

Epäsuhtaisen RoPS:n hyökkäysmuodosta tekee se, että toisella puolella on pallollisessa toiminnassa usein ainoastaan tasapainottava merkitys. Oikea laitapuolustaja pelaa useammin leveydessä, kun pallo oikealle puolelle tulee, eikä oikealla laitapuolustajalla ole niin dominoivaa pallollista roolia, kuin Taiwolla.

Rakentelu pyörii Taiwon ja Kuatén kautta. He päättävät sen, milloin pallonhallinta säilytetään, milloin tehdään tilan luomista ja milloin edetään. RoPS on ehkä sarjan paras joukkue tällä hetkellä siinä, miten laadukkaasti se lukee, missä rakentelun vaiheessa ollaan ja mitä pelitekoja peli kutsuu puoleensa. RoPS:n eteneminen ja tilan luonti on siten erittäin hyvässä tasapainossa.

Kemi-ottelun 1-0-maali oli tästä erinomainen esimerkki. Kuaté ja Taiwo liikuttivat vastustajaa pallottelemalla muutaman syötön verran, jonka jälkeen Lassi Lappalainen löydettiin tyhjästä tilasta vastustajan topparin ja laitapuolustajan välistä.

Mielenkiintoinen nyanssi RoPS:n keskikentän organisoinnissa on se, miten keskikenttäkaksikko Kuaté ja Eetu Muinonen toimivat. Kuaté pelaa keskikentän nelospaikkaa, ja liikkuu paljon kentällä lateraalisuunnassa. Hän on arvokas pelaaja tilanteenvaihdoissa, sillä hän on usein pallon alapuolella kontrolloimassa tilanteenvaihtojen puolustamista.

Muinosen rooli on tietynlainen nelos- tai kasipaikan sekoitus. Hän liikkuu himpun enemmän kentän pystysuunnassa, mutta on dynaamisena liikkujana paljon myös keskikentän alimpana pelaajana. Muinonen sopii työteliäänä ja luotettavana pelaajana juuri Koskelan sapluunaan erinomaisesti. Muinonen on eräänlainen Koskelan keskikentän moottori olematta sellainen kuitenkaan pallollisessa toiminnassa.

Antti Okkonen tarjoaa tietysti keskikenttään yhden nelospaikan aseen lisää.

 

NELJÄ ottelua, ja nolla päästettyä maalia kertoo puolustamisesta erittäin paljon.

RoPS pelaa aggressiivisen 4-4-2-blokin kautta, jossa kaksi ylintä pelaajaa tekevät tiivistä yhteistyötä, ja keskikenttä pelaa klassisen linjan toiminnan periaatteiden mukaisesti. Painottoman puolen linkki lukee, tekeekö hän keskikenttämuodosta L-muotoisen diagonaalin vai seuraako hän vastustajan laitapuolustajan pudottamalla alaspäin.

Esimerkiksi Kemi oli täysin nesteessä RoPS:n aggressiivisen blokin kanssa. Kahden ylimmän pumppaava yhteistyö hoiti Kemin keskikentän pohjan pois, ja Kemiltä putosi pohja rakentelustaan pois. Vaikka Filip Ivanovski ei tehoilla juhlinut, hänen puolustuspelitekonsa miellyttivät varmasti Toni Koskelan silmää.

RoPS:n aggressiivinen blokki ei ole täydellinen, ja alkukaudella siinä on ollut rakojakin. 12 pisteen ja puhtaan pelin alkukausi on himpun verran yläkanttiin suhteessa siihen, miten vastustajat ovat RoPS:n puolustuspakan kohtalaisuudesta huolimatta pystyneet etenemään.

Esimerkiksi Kemin ensimmäisen jakson paikka, jossa Juho Mäkelä yritti viimeistellä parista metristä keskityksen päätteeksi, oli laadukas maalipaikka. Se syntyi tyypillisestä RoPS:n aggressiivisen blokin ongelmasta, eli laitakaistojen puolustamisesta. RoPS:aa rokotettiin myös talvikaudella saman asian johdosta. RoPS:n painollisen puolen keskikenttä tekee vielä himpun verran vääriä valintoja sijoittumisessaan suhteessa painollisen puolen laitapakkiin sekä linkkiin – siksi laitakaistoilla jää usein joku tila puolustamatta, josta vastustajat pääsevät etenemään.

RoPS näytti Kemiä vastaan myös sen, mitä laadukas täsmävalmentaminen erikoistilanteiden kohdalla tarkoittaa. Se oli mainiosti haistanut Kemin kulmapuolustamisen heikon kohdan, ja tekikin 2-0-maalinsa erikoistilanteesta. Tästä on annettava pisteitä Koskelalle ja hänen valmennustiimilleen, jossa keskeisenä hahmona on Pasi Tuutti.

Kemin kulmapuolustaminen on sarjan heikointa, ja se jättää niissä usein kaksi isoa tilaa puolustamatta. Se ei kontrolloi rangaistusalueen rajaa, eikä takatolpan edessä olevaa aluetta. RoPS:n ohella myös Interin Benjamin Källman rokotti Kemiä taka-alueelta. Vaikka kyseessä oli kulmapotkun jälkitilanne, oli periaate sama.

RoPS:n 2-0-maalissa Juuso Hämäläinen liikkui maaliviivalta takatolppa-alueelle, ja RoPS panosti liikkeitään vahvasti kyseiselle alueelle. Lucas Lingman lähetti korkean pallon taka-alueelle, joka nyt hieman onnekkaasti pomppasi takatolpasta maalinedustalle ja siitä se rynnittiin maaliin. Jälleen, maali ei ollut puhdas taka-alueelta tullut yritys, mutta periaate Kemin taka-alueelle hyökkäämisestä oli sama.

Kemi-ottelussa RoPS oli juuri niin ylivoimainen, kuin numerot kertovat. Toki Kemi on tällä hetkellä IFK Mariehamnin sekä SJK:n ohella sarjan heikoiten organisoitu joukkue, ja RoPS organisointi on erittäin priimakunnossa. Kuten viime viikon SJK-jutussa käytiin läpi, SJK pelastuu ajoittain loistavan pelaajamateriaalinsa ansiosta, mutta Kemiä eivät pelasta kuin vastustajat, jotka antavat sille erikoistilanteita tai hölmöilevät muuten puolustamisessaan.

Silti 12 pistettä ja puhdas peli ilman päästettyjä maaleja on pykälän yläkanttiin suhteessa sen peliesityksiin. RoPS:n organisointi antaa sille mahdollisuuden taistella taulukon yläpään sijoituksista, mutta kausi näyttää, miten sen pelaajamateriaali kestää, kuinka Toni Koskela suoriutuu ottelusuunnitelmissaan, ja millainen onni sillä kauden tärkeillä hetkillä on.

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Miksi RoPS johtaa Veikkausliigaa?"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*