Onnekas rankkari ja Pochettinon raskas virhe ratkaisivat Mestarien liigan finaalin

@ All Over Press

Mestareiden liigan finaalin ensimmäistä jaksoa hallitsi kolme asiaa. Ensimmäinen niistä oli tapahtuma, joka nähtiin jo pelin ensimmäisellä minuutilla. Sadio Mane sai pallon lähellä Tottenhamin rangaistusaluetta. Mane yritti pelata pallon kaaripallona taka-alueelle Mohamed Salahille tai pelata pallon tarkoituksellisesti lähellä käsiä heiluttaneen Moussa Sissokon ojentajaan. Oli miten oli, pallo vihellettiin pilkulle ja sen Salah laukoi hieman onnekkaastikin ohi Hugo Llorisin.

Salah osoitti pilkussa jännittävänsä, mutta hallitsevan jännityksensä. Salah aikoi laukoa kovaa omalle oikealle puolelleen, mutta Lloris tiesi tämän. Salah näki Llorisin haistavan omat aikeensa ja muutti vedon viime hetkellä keskelle. Se onnistui ja Liverpool siirtyi johtoon.

Toinen asia oli Tottenhamin pallonhallintasuunnitelma. Mauricio Pochettino halusi rakentaa ylimiehityksen vasemmalle laidalleen. Siellä oli Danny Rose ja Son leveydessä ja Dele Alli kymppialueella. Oikealla puolella Christian Eriksen tuli oikean puolen taskuun. Näin Tottenhamin 4-2-3-1-muoto venyi toispuoleiseksi. Tämä tehtiin ehkä sen takia, että Virgil van Dijk pelasi vasempana topparina – hänet Tottenham halusi kiertää.

Suunnitelma ei toiminut. Osasyy oli se, että Tottenham hätiköi päätöksissään keskialueella. Toinen osasyy oli se, että Rosen ja Sonin yhteispeli ei lähtenyt toimimaan. He olivat liian usein peräkkäin ja liian lähekkäin, jolloin optimaaliset syöttökulmat katosivat vasemmalla laitakaistalla.

Kolmas ensimmäistä jaksoa hallinnut asia oli Liverpoolin prässi. Se prässäsi odotetusti 4-3-3-muodossaan, ja jätti Tottenhamin laitapuolustajat vapaiksi. Se pystyi tekemään sen, koska siellä ovat Tottenhamin heikoimmat pelaajat ja koska se kerkesi sinne organisoidulla tavalla tekemään prässiansan. Liverpoolin kolmen miehen keskikenttä hoiti paineistamisen, jos Tottenham eteni Liverpoolin kolmen ylimmän pelaajan ylitse tai ohitse.

Oikeudenmukainen taukotulos olisi nähdyillä maalipaikoilla ollut 0-0, mutta kierosti tai onnekkaasti hankittu pilkku antoi Liverpoolille taukojohdon.

Tauolla Tottenham muutti kaksi asiaa. Tai itseasiassa ensimmäisen muutoksen hän teki jo 40 peliminuutin kohdalla. Hän siirsi Sonin vasemmalta oikealle, Eriksenin keskelle ja Allin vasemmalle. Näin hän sai Rosen ja Allin vasemmalla parempiin kulmiin toisiinsa nähden, kun Alli tuli kohti keskustaa Rosen täyttäessä leveyden. Spursin molemmat laiturit alkoivat siis pelata taskuissa, laitapuolustajien nostaessa leveyteen.

Toinen muutos oli se, miten Tottenham lähti purkamaan Liverpoolin prässiä. Se siirsi neljä pelaajaa kymppialueelle, houkutteli Liverpoolin pelaajat nostamaan ja eteni puolipitkällä target-pallolla suoraan Llorisilta Kanelle tai puolipitkällä pallolla suoraan laitapuolustalle. He rupesivat käyttämään siis enemmän puolipitkiä ja pitkiä syöttöjä.

Tottenham saikin toisen jakson ensimmäisellä puoliskolla kohtalaisia etenemisiä kehittyneellä pallonhallinnallaan, mutta sitten Liverpoolin päävalmentaja Jürgen Klopp näytti fiksuuttaan valmentajana. Liverpool teki toisen jakson alussa kaksi aika nopeaa vaihtoa – Roberto Firmino vaihtui Divock Origiin ja Georginio Wijnaldum vaihtui James Milneriin. Klopp teki nämä vaihdot, jotta prässissä säilyi teho. Liverpoolin prässi on kuluttava pelitapa, kun vastustajalla on pallonhallintaa 60 prosenttisesti. Näillä aikaisilla vaihdoilla Klopp sai prässin tehon jatkumaan.

Silti Tottenham alkoi painamaan kovempaa ja kovempaa kohti Liverpoolin maalia. Se sai muutaman maalipaikan Liverpoolin panostaessa nopeisiin pistopalloihin Salahin juoksulinjoille.

Pochettinon viimeinen ässä oli tuoda Fernando Llorente sisään, jolloin Tottenham alkoi pelaamaan 4-2-2-2-pelijärjestelmällä. Tämän Pochettino tekee tappioasemassa automaattisesti. Tämä tehosti entisestään Tottenhamin takaa-ajoa. Se sai loistavan maalipaikan kulmapotkusta, mutta Lucas Moura ei kyennyt sysäämään palloa sisään.

Ja kun Tottenham ei etsikkoaikanaan tehnyt maalia, hoiti Liverpool homman erikoistilanteella, kun Origi painoi irtopallon taka-alanurkkaan.

Ottelu oli juuri niin tiukka, kuin ennalta arvioitiin. Tottenhamin kannalta homma kaatui siihen, ettei sen alkuperäinen pallonhallintasuunnitelma toiminut optimaalisella tavalla. Se ei näin ollen saanut itsestään irti 90 minuutin aikana kaikkea mahdollista. Pochettino reagoi hyvin ottelun tapahtumiin ja joukkue löysi toisella puoliajalla etsikkoaikansa, mutta ei voida puhua siitä, että Tottenham olisi pystynyt 90 minuutin aikana mittaamaan kaiken osaamisensa ulos.

Liverpool sen sijaan onnistui alkuperäisessä pelisuunnitelmassaan. Sen prässi puri ensimmäisellä jaksolla ja aikaisen johtomaalinsa takia sen ei edes pitänyt olla pallonhallinnan suunnitelmassaan loistava. Kohtalainen suoritus pallon kera riitti, koska se pääsi toteuttamaan johtoasemasuunnitelmaansa.

Tottenham on käyttänyt tällä kaudella kymmentä eri pelijärjestelmää. Liverpool on käyttänyt neljää eri pelijärjestelmää. Pochettino on säätänyt, säätänyt ja säätänyt. Tämän finaalin ratkaisun avaimet piilivät yhdessä sattumantäyteisessä rangaistuspotkussa sekä Pochettinon epäonnistuneessa ottelua edeltäneessä säädössä.

Tilaa Elmo tästä edulliseen tarjoushintaan!

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Onnekas rankkari ja Pochettinon raskas virhe ratkaisivat Mestarien liigan finaalin"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*