Tässä ratkaisu – “Urheilutoimittajien Vuoden urheilijan -valinta on heitettävä ulos Urheilugaalasta”

Iivo Niskanen valittiin tammikuussa Vuoden urheilijaksi 2018. @ Timo Korhonen / All Over Press

Urheilutoimittajien liitto päätti ylimääräisessä yhdistyskokouksessa, että se pitää Vuoden urheilijan valinnan jatkossakin 100-prosenttisesti omissa käsissään. Päätös oli odotettu – ja samalla valitettava. Urheilutoimittajien liitolla on toki oikeus päättää omassa hallinnassaan olevasta kilpailusta mitä tahansa, mutta tässä kohtaa liitolta olisi toivonut hieman enemmän ymmärrystä ja avarakatseisuutta sen suhteen, missä maailma tällä hetkellä menee.

Vuoden urheilija on valittu vuodesta 1947 lähtien. Valintoja on leimannut alkuvuosista lähtien matalaotsainen juonittelu ja taktikointi. Osa taktikoinnista pysyi pitkään kulisseissa, kunnes se lävähti vuonna 1982 kaiken kansan kasvoille. Osa vanhoista jääristä ei valinnut enää Vuoden urheilijaa, vaan alkoi äänestyksen yhteydessä pohtia, mikä on urheilua ja mikä ei. Käytännössä taktikointi tarkoitti sitä, että osa äänestäjistä jätti formula ykkösten maailmanmestaruuden voittaneen Keke Rosbergin taktisista syistä kokonaan kymmenen listan ulkopuolelle. Lopulta äänestyksessä kävi siten, että mäkihypyn maailmanmestari Matti Nykänen sai äänestyksessä enemmän ääniä, mutta Rosberg valittiin Vuoden urheilijaksi sillä – sinällään keinotekoisella – perusteella, että hän sai enemmän ykköstiloja.

Valitettavasti samanlainen juonittelu ja suhmurointi on jatkunut senkin jälkeen. Monet vanhanliiton jäärät vastustivat pitkään Leo-Pekka Tähden valintaa Vuoden urheilijaksi, koska vammaisurheilu ei heidän mielestään ollut sellaista urheilua, että siinä loistanut urheilija voitaisiin valita Vuoden urheilijaksi. Onneksi arvomaailma muuttui sen verran, että Tähti valittiin lopulta, vuonna 2016 Vuoden urheilijaksi.

Monet urheilutoimittajat pitävät itsekin nykyistä valintamallia aikansa eläneenä, jopa nolona. Demokratiassa valta toimii kuitenkin siten, että oleellista ei ole se, mitä mieltä kukin on asiasta, vaan mitä mieltä asiasta ovat ne, jotka siitä päättävät. Tässä kohtaa he päättivät pysyä vanhoissa ja tunkkaisissa juoksuhaudoissaan.

Koska asiaan ei tätä kautta saatu toivottua muutosta, jäljellä jää vaihtoehto, joka vaatii suomalaisen mittapuun mukaan rohkeutta: Suomen Urheilugaalan on päätettävä, että Urheilutoimittajan liiton Vuoden urheilija -valinta heitetään ulos Urheilugaalan ohjelmistosta. Suomi on vapaa maa ja jos urheilutoimittajat haluavat valita Vuoden urheilijansa, valitkoon. Eivät he tässä näytelmässä välttämättä kaikista tyhmimpiä ole. Vielä tyhmempiä ovat ne, jotka päästävät jatkossa Urheilutoimittajien liiton valitsemaan Vuoden urheilijaa Urheilugaalassa – ellei koko nykyisen valintamallia konseptia uudisteta radikaalisti.

Nyt on aika muutokselle. Koko kansan yleisöäänestys ei välttämättä ole toimivin ratkaisu, mutta yleisö on saatava mukaan jollakin tavalla. Yksi ratkaisu voisi olla se, että käytettäisiin hieman samanlaista mallia kuin Euroviisuissa, joissa voittajan on ratkaissut ammattiraatien ja yleisön antamat äänet. Tähän tuoliin yhdeksi jalaksi voitaisiin edelleen ottaa Urheilutoimittajien liitto. Tämä nykyinen tie on joka tapauksessa loppuun kuljettu.

Ole ensimmäinen kommentoija artikkeliin "Tässä ratkaisu – “Urheilutoimittajien Vuoden urheilijan -valinta on heitettävä ulos Urheilugaalasta”"

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*